21. syyskuuta 2012

Julian Barnes: Kuin jokin päättyisi

Julian Barnes: Kuin jokin päättyisi
Englanti 2011 (suom.2012)
257s. WSOY
Man Booker Prize

MIKSI?: Joskus vain tietää jo etukäteen, että tämä on minun kirjani. Lukemaan houkuttelivat kirjan suosio, sekä Lilyn Katin ja Kirjanurkkauksen arviot.

LYHYESTI: Muistamisesta.

FIILIS: Lienee vähän liian epäanalyyttistä edes harrastajabloggaajalle, että haluaisin täyttää tämän kohdan sydämillä. Muuta ei tarvittaisi, sillä rakastan muistamista ja sen harhaa käsitteleviä kirjoja. Tätäkin.

Joku hassu mielikuvaharha sattui silti kirjan kohdalla: ajattelin kirjoittajan olevan taas yksi sellainen nuori tyttönen, joka oppi kirjoittamaan ennen kuin puhumaan ja sitten hurmasi maailman teksteillään. Hämmennys oli suuri, kun kirjan liepeestä minua katsoi keski-ikäinen mies.

Kirjassa taaksepäin katselee Anthony (keski-iän jo ylittänyt mies), jolla on ollut hyvinkin tavanomainen elämä. Silti tietyt tapahtumat aiheuttavat tarpeen katsella taaksepäin. Täytyy palata alkuun - tarkastella ystävyyssuhteita ja rakkaussuhteita. Anthony suhtautuu itseensä ja muistoihinsa lempeän ironisesti. Rohkeastikin. Lukukokemus on intensiivinen.

Tässä on vahva tarina, mutta silti monet pohdinnat muistamisesta nousevat tärkeimmiksi. Kieli on hitaan nautinollista ja vaatii keskittymistä. Tämä sai minut itkemään lukemisen ilosta. Romaani kestää varmasti monta lukukertaa.

TOISAALLA:
Maria Sinisen linnan kirjastosta
Luettua/ Sanna

TEKSTINÄYTE:
"Vanhemman ihmisen muisti koostuu riekaleista ja tilkuista. Se on kuin lentokoneen musta laatikko, jonka tarkoitus on tallentaa, mitä tapahtuu onnettomuuden sattuessa. Jos mikään ei mene vikaan, nauha pyyhkiytyy. Jos putoat, on selvää miksi niin tapahtui, jos et, matkan lokitiedot ovat paljon epäselvemmät."

TÄHDET:
+ + + + +

14 kommenttia:

  1. Hassua, me molemmat ollaan kirjoitettu "lukukokemus on/oli intensiivinen", mutta lopputulema on eri: sulle tää oli napakymppi, mulle, no, älyllisesti vetosi mutta tunteen tasolla vieraannutti. Kirjassa riittää kyllä pohdiskeltavaa vielä.

    Ehkä pääsyy, miksi en niin tykänny, oli se lopun lööppimäisyys: katsokaa kuinka ruma kuvio, tätäpä ette arvanneet...

    sininenlinna.blogspot.fi/2012/09/julian-barnes-kuin-jokin-paattyisi.html








    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mun pitää linkittää tuo sinun arviosi myös. jäi vielä tekemättä, sori. Muo ei toi haitannut lööppimäisyys tms. sillä Barnes pystyy tekemään sen niin ettei minusta tuntunut tarkoituksenhakuiselta. ehkä se oli, mutta en välitä.

      Poista
    2. arviosi on muuten taitava ja hyvin kirjoitettu. en tiedä miksi tarina sinällään oli minulle melkein "yhdentekevä" kun taas kerronta, ajatukset ja tunnelma napakymppi.

      Poista
  2. Minna, en nyt aio lukea tätä vielä, sillä oma juttu on kirjoittamatta.

    Tämä kirja oli niin minulle, että...

    Ehkä sunnuntaina annan ulos.

    Viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, en malta odottaa! (samoja kirjoja nyt meillä...)

      Poista
  3. Arviosi mukaan taitaapi mennä lukulistalle!

    Mutta hei, blogissani on sinulle jotain.

    VastaaPoista
  4. Minullakin meni lukulistalle viimeistään nyt. <3

    VastaaPoista
  5. Lainasin tämän jo ennen suomennoksen ilmestymistä, mutta lukematta jäi, niinkuin vieraskieliset mulla aika usein jää. Hyviä aikomuksia on kyllä, mutta...
    Nyt on suomenkielinen sitten varauksessa, mukava tietää että sinä tykkäsit. "Hitaan nautinnollinen kieli" pistää odottamaan jotain tosi hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luen suht paljon englanniksi, mutta tämä olisi vaatinut niin paljon keskittymistä, että päätin odottaa suomennosta yritettyäni ensin n. 30 sivua. Tämä kannattaa ehdottomasti lukea!

      Poista
  6. Ihanaa, että tykkäsit! Minäkin luin tämän, ruotsiksi tosin, mutta ihastuin kovasti Barnesin kieleen ja kirjan ideaan. Hienon hieno kirja :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aah, pitääkin etsiä se sinun arviosi vielä ja linkittää. Yksi vuoden kohokohtia, ehdottomasti.

      Poista
  7. Mullakin tämä odottaa lukemista. Suhtauduin kirjaan ensin jotenkin epäillen, mutta sitten kun muutama luottolukija sanoi, että hyvä on, en malttanut olla hankkimatta kirjaa. Ja nyt sinun juttusi silmäilyn jälkeen odotan lukemista erityisen paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tästä ei mene osa viehätystä liikojen odotusten myötä, mutta minut tämä vaan vei ja lumosi. Ehdottomasti kannata lukemista.

      Poista