16. huhtikuuta 2013

Kati Hiekkapelto: Kolibri

Kati Hiekkapelto: Kolibri
Suomi 2013
Otava 381s.

MIKSI?: Kirsin Kirjanurkassa tämän sanottiin olevan kirja, jota hän on jo pitkään odottanut Leena Lehtolaiselta.

LYHYESTI: Anna Fekete on saapunut aikanaan Suomeen ja nyt hän aloittaa rikospoliisissa murhatutkintaa.

FIILIS: Harvoin dekkareita lukevana voisin sanoa odotusteni ylittyneen.Väitän tämän olevan kansainvälisen tason edustaja genressään.

Päähenkilö on kiinnostavan erilainen. Hänen sukunsa ja perheensä tausta on Serbian unkarilainen, eli pieni vähemmistökansa. Työparikseen hän saa epämiellyttävän ja rasistisen Eskon ja tutkittavakseen verisen murhan.

Vaikka tapahtumat noudattavat varsin perinteistä kaarta, Annan näkökulma kiinnostaa. Romaani on toimiva kokonaisuus, vaikka lukijalle jätetään vihjeitä siitä, että salaisuuksia jää paljastumatta.

Juonessa on ripaus tarpeetonta monimutkaisuutta, mutta se varmastikin kuuluu genreen. Vaikka tapahtumat olivat selkeän raakoja, niin kuvailu ei silti ollut liioitteltua. Hetkeksi sain kuitenkin hyvän syyn olla lenkkeilemättä (murhat tapahtuu lenkkipolulla) ja kirja tulikin ahmittua lukittujen ovien takana.

Hiekkapelto tekee tarkkaa ja osuvaa ihmiskuvausta. Yhteiskunnallinen viesti jää mielekkäästi  taustalle, vaikka tulee samalla kuulluksi. Taitava ja todella valmis dekkari, ennustan menestystä myös jatkolle!

TOISAALLA:
Ainakin Lukukausi- ja  Kuuttaren lukupäiväkirja -blogeissa tämä on jo luettu.

TÄHDET:
+ + + +

9 kommenttia:

  1. Laitan kesän dekkarilistalle! Jos nimessä on Kolibri ei tämä voi olla huono. :)

    VastaaPoista
  2. Kolibri on saanut valtavasti kehuja ja sinäkin pidit näin paljon! Olen varovaisen kiinnostunut ja koska suunnittelen jonkinlaista dekkariviikkoa, niin koetan muistaa Hiekkapellon kirjan.

    VastaaPoista
  3. Kirjassa esiteltiin tavalliset suomalaiset avioliitot kylmiksi ja onnettomiksi.
    Yleensä se johtui miehestä.

    Kun vaimo oli synnytyksen jälkeen väsynyt, mies touhusi kahden ilotytön kanssa yhtäaikaa ja ilotytöt olivat alaikäisiäkin.

    Ihan tavalliselta vaikuttava kunnon mies, jolla oli avioliitossa ongelmia, muuttui muutaman kaljan jälkeen säälittäväksi vonkaajaksi.

    Kolmas mies oli hyvin koulutettu ja petti vaimoaan ja jätti aina lenkkivaatteensa mytyksi pesuhuoneen lattialle.

    Kunnon opiskelijapoika hakkaa tyttöystävää.

    Tavallinen nuorimies, joka on hyvässä ja kunnioitettavassa ammatissa, paljastuu halveksittavaksi perverssiksi, joka rikkoo lakia.

    Ainoa avioliitto, joka kuvattiin onnelliseksi oli poliisi Sarin, jonka mies matkusteli työnsä vuoksi ulkomailla. Jotenkin jäi epäilys, että kyllä Sarikin vielä siltä jonkun sukupuolitaudin saa ulkomaantuliaisina.

    Päähenkilön seksikumppaneissakin oli jotakin outoa. Ensimmäinen oli kantaväestöä ja invalidi, joka oli loukkaantunut viisivuotiaana kun isä oli ajanut kännissä kolarin. Toinen suomalainen oli rankasti tatuoitu. Kolmas seksikumppani oli normaaliksi luokiteltava, mutta ulkomaalaistaustainen.

    Jotenkin suomalaisessa miehessä piti olla aina jotakin vikaa tai poikkeavaa fyysisellä tai psyykkisellä puolella.Samoin piti olla vikaa tavallisissa suomalaisissa perheissä.

    Laatua...

    VastaaPoista
  4. Olin tulossa juuri Kolibrista bloggaamaan, hauskaa että pidit! Minusta tämä on harvinaisen hyvä juuri dekkareksi. Toivottavan sarjalle menestystä ja tietysti myös pituutta:)

    VastaaPoista
  5. Minäkin pidin tästä ja vaikka kirja sai periaatteessa "selkeän" lopun, moni asia jäi kiinnostamaan. Eli hyvin koukutti odottamaan jatkoa. :)

    Tuohon anonyymin kommenttiin liittyen tekee mieli sanoa, että en aina oikein pitänyt Annasta. En ymmärtänyt hänen "seksuhurjasteluaan" eri ihmisten kanssa, mutta toisaalta saahan sitä sinkkuna harjoittaa, mitä tahansa ;D

    Tuli myös mieleeni, että tähän kirjaan oli ympätty melko paljon henkilöitä ja varmaan syy on juuri se, että kun kyseessä on sarjan ensimmäinen osa, niin lukija tutustutetaan kaupunkiin ja keskeisiin henkilöihin.

    VastaaPoista
  6. Innostuin hirväesti, kun Annika, dekkarikonkari tätä kehui, mutta hiukan kyllä hyydyin tuosta valtavasta henkilömäärästtä, jonka Elegia mainitsee. Toisaalta, että sinäkin tästä pidit taas...;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, ei niitä henkilöitä niin paljon ole, että menisi pää ihan pyörälle. Kuitenkin minun makuuni hieman liikaa, joten moni niistä jäi vain "ohikulkijaksi" ja etäiseksi. Eli älä ainakaan sen takia tätä jätä lukematta :))

      Minulla on tällä hetkellä eräs elämäkerta kesken, jossa on niin paljon henkilöitä, etten muista puolienkaan nimiä ja joudun jatkuvasti pläräämään kirjaa eestaas. Kolibrissa ei sellaista ongelmaa ole. :)

      Poista
  7. Sinulle olisi blogissain haaste :)

    VastaaPoista
  8. Olen yrtittänyt kommentoida näihin jossain kohtaa joltain epämääräisltä laitteilta, ja näköjään epäonnistunut, nyt huomaan. Kiitos kun olette käyneet täällä ja tosiaan jäähän sinne sellaisia avoimia lankoja ja henkilöitä, mutta ei häiritsevästi. Tämä kannattaa lukea! Sitä paitsi saa hyvän syyn unohtaa lenkkeily!

    VastaaPoista